Järvenpäässä päätetään parhaillaan talouden tasapainottamisohjelmasta. Lasten ja nuorten palvelualueen vuosikulut ovat noin 70 miljoonaa euroa. Säästötavoite on 4,3 miljoonaa euroa. Tavoiteluku on suuri ja se tulee olemaan suuri myös jatkossa. Nyt kuljetaan niillä rajoilla, jossa hälytyskellojen tulisi soida kaikilla.
Lasten ja nuorten palvelualueelta on säästetty jo kaikki mahdollinen menneinä vuosina. Nykyisestä säästölistasta nousee huoli siitä suunnasta, mihin olemme luisumassa. Nyt ensimmäistä kertaa leikataan sellaisista asioista, jotka heikentävät kauttaaltaan opetuksen ja kasvatuksen laatua. Ryhmäkokoja kasvatetaan, avustavaa henkilöstöä vähennetään, sijaisuuksia hoidetaan sisäisesti ja jakotunteja poistetaan.
Virkamiehet eivät ensimmäisenä tällaisia asioita listoille laita, jos on muutakin leikattavaa. Kaikkien täytyisi ymmärtää se, että tällaisen kehityksen jatkuessa, olemme menossa kohti 90-luvun laman tilaa. Täytyy muistaa miten silloin kävi, kun tehtiin samansuuntaisia säästöpäätöksiä. Niiden seurauksena lapsia ja nuoria tulvi psykologeille ovista ja ikkunoista. Apua ei riittänyt kaikille. Jälkipyykkiä korjattiin pitkään ja kalliisti sosiaalityön ja lastensuojelun kautta.
Toinen tärkeä ja huolehdittava asia on ennaltaehkäisevä perhetyö ja tuki. Järvenpäässä on tehty loistavaa kehitystyötä tällä saralla. On aloitettu esimerkiksi Perhekoulua, Yhdessä eteenpäin -hanketta, perhekeskuksia ja Kota -hanketta. Tämän suuntainen työ vähentää kuluja lastensuojelun puolelta. Matalan kynnyksen vanhemmuuden tukemiseen tulee paremminkin lisätä resurssia. Nyt resursseja ollaan rajoittamassa liikaa.
Uusi opetussuunnitelma näyttää tuovan erittäin hyviä muutoksia tulevaisuuteen. Se kuitenkin vaatii henkilökunnalta erilaista opetus- ja kasvatusotetta kuin ennen. Jos ryhmäkokoja kasvatetaan liikaa, koulut muuttuvat lasten säilöntäpaikoiksi, jossa liikaa energiaa kuluu jo pelkästään oppimisympäristön turvallisena pitämiseen. Opettajien kuorma kasvaa ja riittämättömyyden tunne on aitoa. Uutta opetussuunnitelmaa ei voitaisi tällä tavalla toteuttaa.
Nyt mennään kipurajoilla. Kyse on puhtaasti arvovalinnoista. Itse olisin valmis esimerkiksi lykkäämään joitakin kaupungin rakennusinvestointeja lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja koulutuksen korkean tason varmistamiseksi. Pidetään yhdessä huolta meidän tulevaisuuden toivoista!