Ensi vuoden budjettia ollaan parhaillaan tekemässä. Pitkän tähtäimen huoli nousee taloudellisuudesta lasten, nuorten ja perheiden palvelujen puolella. Miten päästä eroon kalliista erikoissairaanhoidon huostaanottojen ja syrjäytymisten laskuista?
Yksi suuri kysymys ja huoli nouseekin siitä, että miten saadaan Järvenpäässä toimimaan oikea-aikaiset kuntoutuksen polut niille lapsille, jotka tarvitsevat psykiatrista kuntoutusta. Järvenpää ostaa vuosittain Nekusta 50 000 €:lla psykiatrista palvelua lapsille ja nuorille. Kuntoutuksen todellinen tarve on huomattavasti suurempi. Tällä hetkellä psykiatrisen kuntoutuksen saamiseen on kahden vuoden jono. Psyykkisesti oireilevat lapset joutuvat siis odottamaan kohtuuttoman kauan omaa vuoroaan. On käynyt niinkin, että jonottamisen jälkeen liian huonokuntoiset lapset eivät enää kykene ottamaan terapiaa vastaan, mutta ovat muka “kelpoisia” silti käymään koulua? Lain mukaanhan koulun oppimisympäristön pitäisi olla turvallinen. Voitte kuvitella mitä kaikkea ehtii tänä aikana tapahtua kouluissa ja vapaa-ajalla, ja montako vaara- ja uhkatilannetta pääsee syntymään. Lapsen tilanne heikkenee ja asiat kriisiytyvät. Liian monesti lapsi ehtii käyttäytyä jo itsetuhoisasti. Sitten ihmetellään, että miksi huostaanotot ovat korkeissa lukemissa ja oppilaat syrjäytyvät. Joku voi ajatella, että kärjistän asiaa, mutta valitettavasti tämä on koulun arkipäivää. Olen kokenut sitä jo useita vuosia työssäni rehtorina.
Parhaillaan menossa olevassa ensi vuoden budjetintekovaiheessa päättäjien tulisi ottaa vastuu tästä asiasta. Nyt jos koskaan tulisi satsata varhaiseen puuttumiseen ja ennaltaehkäisyyn. SE EI ONNISTU ILMAN BUDJETOINTIA! Hienoa ja loistavaa moniammatillista työtä on tehty paljon sisäisesti yli toimialojen esim. oppilashuollossa, erityisopetuksessa, Lanupe-suunnittelussa ja monenlaisten hankkeiden kautta. Pelkkä sisäinen kehittäminen ei silti riitä. Jossain tulee myös raja vastaan siinä, että käsiä on liian vähän ottamaan vastaan tätä nykyistä haastetta. Järvenpäässä oppilashuollon tukipalveluissa tehdään töitä reilusti alimitoitetulla henkilökunnalla. Olemme siis kaukana suosituksista. Niiden mukaan esim. koulukuraattoreita tulisi olla 6 suhteessa Järvenpään oppilasmäärään. Tällä hetkellä heitä on 4. Kouluterveydenhoitajissa on neljän vajaus. Heitä tarvittaisiin antamaan sitä “henkistä laastaria” ajoissa. Koululääkäreiden palvelussa on ollut vajausta. Uuden lakiuudistuksen myötä erityisopettajia tarvitaan kaupunkiin useampia lisää. Koulupsykologeja työskentelee kaupungissa vain 3. Suhteessa Järvenpään oppilasmäärään niitä kuuluisi suositusten mukaan olla 6. Varhaisen puuttumisen ja ennaltaehkäisyn palvelut eivät pelaa nykyisellä miehityksellä. Puhumattakaan sitten vielä varhaiskasvatuksen koko miehityksestä, kun siellä, jos jossain, pitäisi ennaltaehkäisyn toimia tehokkaasti.
Tavoitteena on lastensuojelun asiakkaiden vähentäminen. Viimeisen tilinpäätöksen jälkeen voimme todeta, että tämän epäkohdan korjaamiseen meillä on varaa, jos vaan halua löytyy. Varhaiseen puuttumiseen ja ennaltaehkäisyyn täytyy löytyä resursseja. Tämä, jos mikä, on nimenomaan taloudellista ajattelua, koska pitkällä aikavälillä kustannussäästöt ovat merkittäviä. Erikoissairaanhoito, huostaanotot, erityisopetus ja perheisiin kohdistuvat muut tukitoimet vähenisivät. Yksi syrjäytynyt oppilas maksaa yhteiskunnalle satojatuhansia euroja. Yksi hoitopäivä Kellokosken sairaalakoulussa maksaa 600 €. Järvenpää 2000 Plus ihmetteleekin: “Milloin Järvenpäässä ymmärretään, että näihin asioihin satsaaminen on säästöä tulevaisuudessa?”