Miksi yhtenäiskoulujen verkko kannattaa rakentaa?

Ennen kuin lyödään päätöksiä kouluverkkorakentamisessa lukkoon, kannattaisi miettiä miksi Suomeen on noussut viimeisten vuosikymmenten aikana yhtenäiskouluja kuin sieniä sateella? Viime vuosina niitä on alettu rakentaa avoimilla oppimisympäristöillä, mitä uuden opetussuunnitelman henkikin edellyttää. Siten pystytään rakentamaan uusilla työtavoilla ja uudella toimintakulttuurilla oppilaille yhä yksilöllisempiä oppimisen polkuja. Uusien työtapojen käyttö henkilökunnalle mahdollistuu. Tämän kautta pääsemme tukemaan paremmin oppilaan eheää koulupolkua ja näin ehkäisemään syrjäytymistä, sillä yksi syrjäytymisen syy on tippuminen veneestä opinnoissa.

Yhtenäiskoulujen rakentamisella poistetaan nivelvaiheongelmia. Yksi suuri nivelvaihekuilu tulee pakostakin siihen kohtaan, kun oppilas siirtyy alakoulusta yläkouluun, eli kuudennelta seitsemännelle luokalle. Koulu vaihtuu. Kaikki opettajat vaihtuvat. Opettajien määrä moninkertaistuu ainejakoisessa opetuksessa. Oppilastuntemus opettajilta ja koululta häviää, eli jää vanhaan kouluun. Vanhempien tunteminen katkeaa ja yhteistyö passivoituu juuri sillä hetkellä, kun sitä tarvittaisiin lapsen elämässä yhä enemmän. Suhteiden rakentaminen ja oppilaan tunteminen täytyy aloittaa alusta uudessa ympäristössä juuri kun teini tarvitsisi katkeamatonta tukea ja henkilökohtaisempaa tuntemista. Nivelvaiheongelmia on pyritty jo vuosikaudet poistamaan koulujen välisellä paremmalla yhteistyöllä, mutta sillä ei ole voitu ongelmia poistaa.

Yhtenäiskoulussa näitä haasteita pystytään hoitamaan paljon helpommin. Oppilastuntemus säilyy ja vanhemmat ovat jo ennestään tuttuja, kun koulu ei vaihdu. Opettajat ovat jo nyt suurelta osalta kaksoiskelpoisia, eli he voivat opettaa oppiaineita sekä ylä- että alakoulussa. Miksipä tätä ei hyödynnettäisi?

Totuushan on tällä hetkellä se, ettei Järvenpäässä ole vielä yhtään ainutta aitoa, saman katon alla toimivaa yhtenäiskoulua. Kinnarin koulusta tulee ensimmäinen. Ihanteellistahan olisi, että koko henkilökunta ekaluokkalaisista yhdeksänteen saakka toimisi samassa opettajanhuoneessa ja hallintotilatkin olisi samaa päiväkodista perusopetuksen loppuun saakka. Onneksi päiväkodin ja koulun välistä nivelvaihetta torjutaankin jo esim. siirtämällä eskareita koulujen tiloihin.

Mielestäni on täysin järjen vastaista, että olemme sijoittaneet koko Järvenpään kaupungin teinit hormonimyrskyineen vain kolmeen kouluun. Siksipä rakentaisin Järvenpäähän pikkuhiljaa koulu kerrallaan yhtenäiskoulujen verkon koko kaupunkiin niin, ettei enää jatkossa mistään koulusta syötetä oppilaita toiseen kouluun yläkoulun puolelle. Kouluverkko pitäisi rakentaa 3-4 sarjaisista yhtenäiskouluista, jolloin koulun oppilasmäärä liikkuisi maksimissaan 650 – 900 oppilaassa. Yli tuhannen oppilaan kouluja en tule kannattamaan. Kokonaisuuden hanskassa pitäminen tulee silloin yhä vaikeammaksi.

Toivon, ettei kouluverkon rakentamista nähdä pelkästään talouden näkökulmasta vaan lasten ja nuorten syrjäytymisen vähentämisenä. Toivottavasti päättäjillä on näkökykyä huomata, että pidemmällä aikavälillä juuri sieltä saamme valtavia säästöjä aikaiseksi oikeilla rakentamisen suunnitelmilla. Myös sokea tuijottaminen pelkkiin tämänhetkisiin väestöennusteisiin ei ole realismia. Viime valtuuston keskusteluistakin on oletettavaa, että kasvuprosenttimme tulee olemaan tulevaisuudessakin huima. Miksi emme ennakoisi paremmin jo tulevaa ja katselisi 50 vuotta asioita eteenpäin?

Jätä kommentti