Kuka saa aikaan tasapainoisen kasvun?

Aalto yliopiston taloustieteen professori Pertti Haaparanta toi tutkijan kriittisen mielipiteen nykyisen leikkauksiin keskittyvän politiikan järkevyyteen HS:n artikkelissa 22.3.2015. Hän näkee tutkimusten perusteella vain leikkauksiin keskittyvän talouspolitiikan epä-älylliseksi. Sitä edustaa selvimmin nykyisen hallituksen johto, joka neljän vuoden epäonnistumisten jälkeen ehdottaa julkisiin palveluihin mahdollisimman radikaaleja leikkauksia ja mahdollisimman nopeasti.

Terveellä järjellä ajatellen ratkaisevaa on nyt saada mahdollisimman nopeasti aikaan työpaikkoja, jotka myös rahoittavat julkista sektoria. Julkisten menojen sopeutus tuloihin on kyllä myös tarpeellista, mutta se on tehtävä uskottavalla aikataululla kuten Keskustan vaaliliitto ohjelmassaan esittää. Tällä ohjelmalla sekä kannetaan vastuuta julkisesta taloudesta että panostetaan tuloja tuottavaan työllistymiseen. Näin vältetään nopeiden, jyrkkien ja laajojen leikkausten haittavaikutuksia sekä palveluihin että kuluttajien kysyntään, mikä taas ylläpitää kotimarkkinoiden työllisyyttä.

Haaparanta perääkin valtiolta roolia talouden dynaamisuuden lisäämiseksi. Jos koko ajan vain ja ainoastaan supistamme ja näivetämme taloutta, ei lopputulos voi olla hyvä. Vaarana on, että työllisyys heikkenee edelleen, valmistuvat nuoret eivät pääse kiinni työelämään ja opiskelijat voivat vain haaveilla kesätöistä. Toinen äärimmäinen koulukunta julistaa keskittymistä historiasta tuttuun elvyttämiseen valtion velkaa jatkuvasti kasvattamalla ja julkisia investointeja lisäämällä esimerkiksi liikennehankkeisiin Helsingin kallioperään. Valitettavasti avoimien talouksien maailmassa itsensä tukasta nostamisella eli valtion velan kasvattamisella on rajansa.

Samalla on todettava, että oikein kohdennetuilla julkisilla panostuksilla on myös tulevaisuudessa paikkansa sekä palveluiden että kansantalouden elvytysvaikutuksen kannalta. Tästä ovat esimerkkeinä vaikkapa ohjelma homekoulujen korjaamiseksi tai jo olemassa olevien liikenneväylien kunnossapito. Konkreettisen kokemuksen nykyisen hallituksen epäonnistumisesta saa, kun ajaa autonsa kuoppaan keskellä tuttua tietä.

On tietysti sellaisiakin radikaaleja, jotka ovat ehdottaneet ratkaisuksi yhtäkkisiä jyrkkiä palkanalennuksia. Arvostettujen ekonomistienkaan piirissä ei pidetä mahdollisena tällaista kansantalouden käsijarrutusta, joka kertaheitolla leikkaisi kansantalouden kysyntää ja koko taloutta alakierteeseen.

Loppujen lopuksi meidän on yhdessä nähtävä, että pienen maamme talous perustuu lähes puoliksi vientiin. Meidän on saatava aikaan sellaisia hyviä tuotteita kohtuulliseen hintaan, että niitä muut ostavat. Tätä ongelmaa tulevat ratkaisemaan koulun kautta osaaviksi kasvaneet suomalaiset ja meidän kaikkien sellainen maltti, että mitoitamme pitkäjänteisesti tulomme vastaamaan sitä mikä on kansakunnan työllistymisen kannalta mahdollista.

Me emme siis voi valita kahden äärimmäisyyden väliltä vaan tarvitsemme samaan aikaan sekä osaavaa yrittämistä ja työtä että vastuuta toisistamme ja yhteisistä palveluistamme. Nyt päättyvä hallituskausi on myös osoittanut, että tarvitsemme osaavaa hallitusta ja sen johdolle niin laajaa kansalaisten luottamusta, että sillä on valtuudet tehdä päätöksiä. Se antaa myös riittävästi voimaa johtaa maatamme avaamaan uudelle sukupolvelle valoisaa tulevaisuutta. Gallupit lupaavat hyvää. Toivottavasti saadaan aikaan tällainen kansalaisten luottamuksen kokoaminen toteuttamaan tasapainoista politiikkaa. Sen puolesta haluan toimia ja kutsun uusmaalaisia kannattamaan sitä.

Jätä kommentti