Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila luovutti viime perjantaina pääministeri Stubbille lapsiasiavaltuutetun vuosikirjan. Kirjassa tarkastellaan Kataisen ja Stubbin hallituksien politiikan seurauksia lasten näkökulmasta. Ei ole yllätys, että analyysi on kriittinen. Kurttilan mukaan “suomalaislasten eriarvoistumisessa on tultu murroskohtaan, jossa pitää toimia ripeästi, jos yhdenvertaisuuden rapautuminen halutaan estää”.
Kokoomusvetoisen hallituksen tekemät kuntien valtionosuuksien peruspalveluihin kohdistuneet leikkaukset ovat vaikeuttaneet kuntien mahdollisuuksia järjestää riittäviä perhepalveluja. Vaikka tietoisuus monien lapsiperheiden ongelmista ja matalankynnyksen palvelujen välttämättömyydestä on lisääntynyt, vain harvat kunnat ovat onnistuneet katkaisemaan negatiivisen kehityksen. Hallituksen kohtuuttomat valtionosuuksien leikkaukset ovat tehneet useimmille kunnille mahdottomaksi kohdistaa riittävästi lisäresursseja ongelmien ennaltaehkäisyyn. Tämä on johtanut siihen, että perheet eivät ole saaneet ajoissa apua ja lopulta on valitettavan usein jouduttu turvautumaan kalliisiin lastensuojelutoimenpiteisiin.
Stubb myönsi vuosikirjan luovutustilaisuudessa, että kuluneen vaalikauden kipeät talouspäätökset ovat osuneet myös lapsiin. Surullisinta on se, että Stubbin ajattelun mukaan ikäviä leikkauksia on jatkettava. Jos ne lopetettaisiin tähän, kerättäisiin lisää velkaa, mikä olisi Stubbin mielestä lasten näkökulmasta ”karmivaa” (Keskisuomalainen 28.3.15).
Nämä lapset ovat juuri nyt haavoittuvia lapsia. Lapsen aika on nyt. Lapsi ei voi odottaa! Juuri nyt luodaan sitä psyykkistä ja sosiaalista perustaa, jonka varaan he elämänsä rakentavat. Yhteiskunta ei auta avun ja tuen tarpeessa olevia perheitä ja lapsia, se vasta onkin ”karmivaa” politiikkaa.
Jos nyt hylkäämme heidät, sälytämme heille ylimääräisiä ja kohtuuttomia taakkoja ja vaarannamme heidän tulevaisuutensa ja heidän mahdollisuutensa hyödyntää omia lahjojaan. Kun tuemme lapsia juuri nyt kasvamaan ja kehittymään mahdollisimman tasapainoisissa olosuhteissa, kasvaa heistä aikuisia, jotka tulevaisuudessa omalla vuorollaan pystyvät ylläpitämään hyvinvointiyhteiskuntaamme ja palvelemaan yhteistä hyvää.
Stubbin logiikalla toistaisimme vanhoja virheitä. Logiikka on sama kuin Lipposen ja Niinistön hallituksen logiikka. Seuraukset ovat muistissa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimus, johon kerättiin kaikista viranomaisten rekistereissä olevista vuonna 1987 syntyneistä suomalaisista ( 60 000 henkilöä ) tehdyt merkinnät, kertoo karua kieltä. Tämä poikkeuksellisen laaja tutkimus piirtää lohduttoman kuvan huono-osaisuuden periytymisestä 90-luvun lamalapsiin. Rekistereihin perustuvasta tutkimuksesta käy ilmi, että joka neljännellä vuonna 1987 syntyneellä on tilillään rikoksia tai rikkomuksia. Joka viidennellä on ollut mielenterveysongelmia. Joka kuudes on vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Onko meillä varaa tällaiseen toistuvasti?